tiistai 1. helmikuuta 2011

The Perfect Phillip Island

Oltiin muutama päivä kaverin kanssa tollasella saarella vähän tekemässä viimehetken parannuksia rusketukseen ja juokseen aalloissa ennen kun on palattava kouluun. Yrgh mullakin on vaa kaks päivää jäljellä ennen kuin uusin oppilaitoksellinen seikkailu alkanee... mutta until then nautin (tai kärsin) 40 asteen lämmöstä ja auringosta joka polttaa ihoa nopeemmin kun kaasugrilli lammasparkaa.



Phillip Islandilla on muutama maankuulu kohde jotka oli pakko käydä tsekkaan. Ekaks koko saari on kuuluisa... pingviineistä! Tarvi lukee juttu pariin kertaan, mutta kyllä, täällä Australian etelärannan saarella on suurin Little Penguin yhdyskunta. Tottahan tää piti nähdä.

Joten illalla keräännyimme (2819841984 japanilais- ja 2 ruotsalaisturistin ohella) varta vasten rakennettuihin katsomoihin odottamaan että tulee tarpeeksi pimeä, jolloin nämä 30cm pitkät otukset taapertaa esiin ja ylittä rannan matkalla pesiinsä. Ja sure as hell, kun pimeä laskeutui, kymmenittäin näitä tappeja ilmesty aalloista ja taapersi ripeästi rannan yli. Paitsi sillon kun ne kesken touhun päätti, ettei uskallakkaan ja koko porukka säntäs takasin aaltoihin. Pinguja ei saanut kuvata, koska salamavalo säikyttää jo muutenkin pelokkaat eläimet. Mutta tulipahan sekin nähtyä. Matkalla takaisin huomas paljon juoksevia pinguja pusikoissa etsimässä kolojaan, on ne kyllä suloisia :)



Pingviinit on ehkä luoteja vedessä, mutta niiden kävelylle ei oo muuta sanaa kun akward. Luulis et luonto olis tehny niistä ees vähän sulokkaampia.. Kelailin et ehkä oon oikeesti pingiviini? Selittäis tän lyllerryksen paikasta toiseen.

Seyraavaksi jo varsin bumbaksi paisunut vaihtari huomaa tienvarressa kyltin "The Phillip Island Chocolate Factory" ja sittenhän sitä ei pitele mikään. Syötiin ah-niin-hyvää suklaafondueta johon dipattiin mansikoita ja vaahtokarkkeja... sinful, but worth every bit. Museon shopista sai ostaa kaikkenlaista vegemitesuklaasta rocky roadiin. Onneks oon köyhä.





Suklaasta päästäänkin kysymykseen, onko mitään julmempaa kun suunnistaa suoraan surf beachille kun on juuri niellyt puolivatia suklaata? Onneks beach on niin kaunis ja aallot niin houkuttelevia, ettei siinä unohtuu ruoka kun ruoka.



Surffata voi ilman lautaakin, bodysurfing on vaikeeta mutta hauskaa...


...ymmärtäen että on valmis uhraamaan palaneen selän (ja olkapäät ja naaman jajaja), irti kirveltyneet silmät ja hiekkaisille rastoille ajautuneet hiukset Surffauksen Jumalalle.

Loma on ohi, ja aika asennoitua kohti uutta australialaista opinahjoani, Casey Grammar Schoolia, joten stay tuned...

lauantai 29. tammikuuta 2011

Australia Day

Australia Day on julkinen juhla koko Australiassa ja sitä juhlitaan antaumuksella ja näyttävästi, eli


A) Valtionjohto pukeutuu muuhunkin kun shortseihin, ja jakaa sotasankareille mitaleja.
B) True blue puskaaussit ilmestyy koloistaan juoksemaan ympäriinsä lippuun pukeutuneina, true aussilammasmakkara toisessa ja kalja toisessa kädessä julistaen rakkauttaan maata kohtaan. Kunhan lampaiden kilpakerinnältä ehtivät.
C) Idylliperheissä nautitaan mukavasti varvastossut jalassa barbecuesta, australialaisuuden alttarista.
D) Cool dudes lähimmästä oppilaitoksita suuntaa rannalle chillaamaan matesien kanssa.
E) Tennisfanit ei jaksa kiinnostua, koska Australian Open tulee suorana kaks viikkoo telkkarista.

Mitäänpelkäämätön vaihtari valitsee... all of the above. Hän observoi kansanryhmiä, ja valisee sitten mieluisensä. Perhe on tennisfaneja, joten puolet jää kotiin katsomaan telkkaria. Hostvanhemmat sitten ottavat suopeasti vaihtarin mukaan kaupunkiin, jossa tahtovat mennä (jo 8:tta vuotta peräkkäin) paikkaan nimeltä Belgium Beer Garden, home of the Mussel Eating Competition.

Eli sinne hörppimään kaljaa kun mates syö kilpaa simpukoita. Kohteliaasti siemailen latteni, nielen hotdogin ja lähden kaverille.


Matkalla hän toteaa, että it's time to turn up the celebration ja kipaisee ostamassa asiaan kuuluvan paidan ja varmuuden vuoksi lipputatuointeja :D



Perillä toverin ja hänen perheensä kera Werribee South Beachille, johon on kerääntynyt kaikenlaista porukkaa papeista perheisiin. Ilta kuluu kahlatessa, grillatessa, jutellessa, kansallislaulua hyräillessä.. ja päättyy ilotulituksiin australian lipun väreissä.



torstai 20. tammikuuta 2011

Queensland ja karma(isevat tulvat)

Ah vihdoin sain mun koneen takasin! Limaisesti hymyilevä intilaistietokonemies on nyt sitten ilmeisesti fiksannut mitä fiksattavaa on (en saanu mitään selvää) ja vauvan pitäis toimia taas. Tällä välin oon joutunu rajoittautumaan pelkästään kotikoneen käyttöön. Lue: ”no ehkä saat käydä kattomassa sähköpostin, mutta tarvitsen konetta taas viiden minuutin päästä ja valvon kokoajan olkasi yli ettet vain innostu liikaa tästä grand vapaudestasi” hostvanhemmat ei hirveesti jätä varaa pitkille blogiviesteille. Mutta se siitä sitten.

Olin tosiaan käymässä tuolla Queenlandissa toisen suomivaihtarin luona, ja tottakai mun karmani veti puoleensa maatajärkyttävän luonnonkatastrofin, eli pahimmat tulvat mitä Queensland on nähny vuosikymmeniin. Näistä mulla ei oo paljon muuta sanottavaa, kun että meillä kävi tosi hyvä tuuri siinä missä monet menetti kaiken perheestä taloihin ja bisneksee. Alue, jolla oltiin Brisbnaessa, ei onneks tulvinu pahasti koska oltiin tarpeeks kaukana joesta, mikä on vaaralliin tekijä tulvassa. Mutta koska ollaan luonnonkatastrofien kotimaassa, täällä sadevesi voi olla yhtä vaarallista. Otetaan nyt esim. Toowomba, joka on vuorella kaukana joista, ja joka tuhoutu perusteellisesti vaan koska yhtäkkiä sato 20cm tunnissa, ja se aiheutti tsunamihenkisen vesiseinän. Toinen juttu olikin sitten Brisbanen joen pato, jonka tarkotus on kontrolloida vettä ja tasata pinnanvaihdoksia. Pato oli 185% täynnä (yli 190% tarkottaa halkeemista ja koko kaupungin täytuhoa). Pahimmassa vaiheessa padosta laskettiin 6000 olympiauima-altaallista sekunnissa, ja vesi padossa nousi silti. Ei voi muuta sanoo, kun en varmaa sano ”sataa kaatamalla” vähään aikaan.

Jos ei kansakuntaa uhkaavaa täytuhoa oteta lukuun, viikko oli ihan mahtava! Käytiin shoppailemassa, rakastuttiin päättömästi maailman suloisimpaan ruotsalaispoikaan, tavattiin myyjältään karannut rapu ja hävittiin rahaa kasinollasekä ymmärtämään lisää aussimurretta (asun todellakin down under kun ihmisillä on sellasia sanontoja kun ”Fair suck of a saucebottle!” haha) :D Sairasta kuinka normaalia elämä voi olla 10km päässä täystuhosta, mutta minkäs teet.

Katukauppiaan karannut rapu (jos Pasi olis elossa se olis ton kokonen).

Kasinon pihalta voi bongata kaikenlaista kiiltävää.


Tää kuva on Brisbanen joen varrelta maanantaina, ja 24h päästä tosta vesi olis ollu metrin meidän pään yli. (kevyt "kuin kaksi turisti-tattia henki tässä kuvassa :D)

Palatakseni tulvimiseen, täällä kotona Victoriakin on hyvää vauhtia peittymässä veteen.Googlatkaapa huviksenne Horsham – tai se järvi mikä sen paikalla on (salee mun karma luulee et asun Horshamissa vielkin) mutta onneks kuolonuhreilta on toistaseks vältytty. Ei viel voi tosin sanoo, koska vesi on nousemassa. Again, mulla kävi tuuri ja oon alueella jonka pitäis olla turvassa mikäli tilanne ei muutu dramaattisesti.

Cheers, hope we can all keep our feet dry!