tiistai 1. helmikuuta 2011

The Perfect Phillip Island

Oltiin muutama päivä kaverin kanssa tollasella saarella vähän tekemässä viimehetken parannuksia rusketukseen ja juokseen aalloissa ennen kun on palattava kouluun. Yrgh mullakin on vaa kaks päivää jäljellä ennen kuin uusin oppilaitoksellinen seikkailu alkanee... mutta until then nautin (tai kärsin) 40 asteen lämmöstä ja auringosta joka polttaa ihoa nopeemmin kun kaasugrilli lammasparkaa.



Phillip Islandilla on muutama maankuulu kohde jotka oli pakko käydä tsekkaan. Ekaks koko saari on kuuluisa... pingviineistä! Tarvi lukee juttu pariin kertaan, mutta kyllä, täällä Australian etelärannan saarella on suurin Little Penguin yhdyskunta. Tottahan tää piti nähdä.

Joten illalla keräännyimme (2819841984 japanilais- ja 2 ruotsalaisturistin ohella) varta vasten rakennettuihin katsomoihin odottamaan että tulee tarpeeksi pimeä, jolloin nämä 30cm pitkät otukset taapertaa esiin ja ylittä rannan matkalla pesiinsä. Ja sure as hell, kun pimeä laskeutui, kymmenittäin näitä tappeja ilmesty aalloista ja taapersi ripeästi rannan yli. Paitsi sillon kun ne kesken touhun päätti, ettei uskallakkaan ja koko porukka säntäs takasin aaltoihin. Pinguja ei saanut kuvata, koska salamavalo säikyttää jo muutenkin pelokkaat eläimet. Mutta tulipahan sekin nähtyä. Matkalla takaisin huomas paljon juoksevia pinguja pusikoissa etsimässä kolojaan, on ne kyllä suloisia :)



Pingviinit on ehkä luoteja vedessä, mutta niiden kävelylle ei oo muuta sanaa kun akward. Luulis et luonto olis tehny niistä ees vähän sulokkaampia.. Kelailin et ehkä oon oikeesti pingiviini? Selittäis tän lyllerryksen paikasta toiseen.

Seyraavaksi jo varsin bumbaksi paisunut vaihtari huomaa tienvarressa kyltin "The Phillip Island Chocolate Factory" ja sittenhän sitä ei pitele mikään. Syötiin ah-niin-hyvää suklaafondueta johon dipattiin mansikoita ja vaahtokarkkeja... sinful, but worth every bit. Museon shopista sai ostaa kaikkenlaista vegemitesuklaasta rocky roadiin. Onneks oon köyhä.





Suklaasta päästäänkin kysymykseen, onko mitään julmempaa kun suunnistaa suoraan surf beachille kun on juuri niellyt puolivatia suklaata? Onneks beach on niin kaunis ja aallot niin houkuttelevia, ettei siinä unohtuu ruoka kun ruoka.



Surffata voi ilman lautaakin, bodysurfing on vaikeeta mutta hauskaa...


...ymmärtäen että on valmis uhraamaan palaneen selän (ja olkapäät ja naaman jajaja), irti kirveltyneet silmät ja hiekkaisille rastoille ajautuneet hiukset Surffauksen Jumalalle.

Loma on ohi, ja aika asennoitua kohti uutta australialaista opinahjoani, Casey Grammar Schoolia, joten stay tuned...