tiistai 19. lokakuuta 2010

Mutkia, merilevää ja maisemia

On tullut aika sepustaa lomani kakkos-osasta jota tähdittää Tiia (toinen suomivaihtari mun vieraana Queenslandista) ja meidän paskaakin kamalampi suomenkieli. Oikeesti, luulis että koko vaihtohomma tekis suomi-enkku välillä vaihtelemisesta helpompaa, mutta oltiinko vai oltiiko me hankaluuksissa ekat pari päivää! mutta kaikkeen tottuu, joten päädyttiin puhumaan finglishbytiia&helmi koko viikon. Ihan oma taiteen lajinsa tääkin. Kuiteskin, se kielestä siis, ja takasin lomaan.

Mutkat ja maisemat astuu kuvaa kun lähettiin tsekkaan Great Ocean Road, joka on siis nimensä mukaisesti tie joka kulkee pitkin australian rannikkoo. Eihän me koko rundia ajettu, mutta hyvät 500km kuitenkin.

Matkan varrelle sattu tommonen maailman-pisin-ja-korkein-silta-verkosto-keskellä satojasademetsää, joten ajateltiin että mitäs hittoa, toi pitää nähdä. En sitte tiiä, kenen bisnesvainukoiran idea oli rakentaa satoja metrejä kapeeta metallisiltaa keskelle metsää, mutta sillä populaatiolla mitä siel oli niin ihan kivasti rahaa se tekee. Pitäsköhän munkin vaa investoida isoon riippusiltaa johonkin Sodankylän laitamille? Vastaus rahaongelmiin on täällä vihdoin.

Sitten tulikin pieni dilemma ajankäytön kaa. Me haluttiin välttämättä käydä viel rannalla uimassa, joten kun vastaan tuli kyltti "polku vesiputouksille 1h" alettiin epäröidä, et jos kannatais skipata et varmasti keretää uimaan kun on viä valosaa. Mutta vapiseeko vinttikoiraäiti haasteen edessä? Katinmarjat, hän vetäisee lenkkarit kireämmälle ja sanoo "mutta juosten toi menee varmasti hetkessä". Ja niin lähdetään pinkomaan puisia portaita ylös ja alas, välillä polkua metsässä. Pahaa aavistamaton vaihtariparka (arvaa vaan kumpi) oli juuri kaivanut käteensä palan pitsaa lounaaksi ja joutui toteamaan, että maratoonarin porrasjuoksu ja läskivaihtarin pitsansyönti on asioita joita ei pidä yhdistää. Tulos on se että sen valkosella hameella on pitsaa, se jää jälkeen muista ja saapuu kuvaan täysin pöllähtäneenä ja takasin autolle haluanvainoksentaa-fiiliksellä. Ei sillä et tolla valkohameisella tos kuvas olis mitää yhteyttä tapauksee.

Aussit ja positiivisen rohkaisun taito.

Mut maisemia niillä kieltämättä on! Kävästii ottaa pari kuvaa tollaselta jyrkänteeltä, missä näky yks aussien kuuluisimmista luonnonmuodostelmia eli 12 apostolia, tollasia valtavia kivimuodostelmia. Siellä kyl tuuli sellasta peruukkejaan-arvostavat-älkää-vaivautuko- vauhtia.

Ne sanoo et vaihto-oppilasvuosi kasvattaa. Mä en oo huomannu mitää ah-maailma-on-osa.minua-olen-harmoniassa-universumin-kanssa-henkistä eroa, mutta jotain mitä voin sanoo oppineeni on matkustaminen. Tona Great Ocean Road retkenä me ajettiin yhteensä reilu 1000km, eikä tullu tylsää. Koska kulttuurillisesti valaistuneina henkilöinä, me keksittiin rankentavaa tekemistä, ohessa todisteita uudesta esim. Opetellaan Kaikki Kommunikoimaan Elehtimällä Kuin Kalat- liikkeen ensimmäisestä kokouksesta. Jaahas, siinä kaikki koska nyt hostsiskon kasvattavat (ei mikää läppä, en kohta mahdu vessan peiliin. oikeesti.) browniet on valmiita ah mumsnamanamannam.. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti